keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Yleisluontoisesti

Tämä päivä on ollut jokseenkin pätevä noin yleisilmeisesti. Hankin jälleen pari kirjaa iltatorilta, kirjoitin romaaniani sekä Fachanilaista Odysseusta ja nyt yritän valvoa tämän yön. En tiedä viitsinkö tai jaksanko, mutta aion kirjoittaa Yöaiheeseen.

Tällä hetkellä kuuntelen Brian Mayn tulkintaa kappaleesta Too Much Love Will Kill You. Hieno kappale, mutta tuntuu, kuin Mayn ääni ei aina riittäisi joihinkin kohtiin. Sitä vasten Pavarotin ja Mercuryn yhteispelillä tästä laulusta tuli aika mahtava soppa.

Join vähän aikaa sitten loppuun jo jäähtyneen vadelmateeni. Se maistui paremmalta niin, sillä vadelmateen maku oli liian voimakas jollain tavalla kun se oli lämmintä. Saksasta tuotu tuote, en tiedä, millaista teetä siellä tehdään.

Jaaha, nyt vaihdoin kappaleen U2:n With Or Without You. Sekin on ihan hieno kappale, ainoa minkä tiedän kunnolla tältä bändiltä.

Fachanilainen Odysseukseni on edistynyt hyvin, se on kokonaisuudessaan luettavissa Risingilla. Pistän kuitenkin viidennen kappaleen tänne.

5

Jaa joko se on aamu minä niin haluaisin vielä nukkua mutta pakko kai se on nousta ylös työt eivät työskentele itsestään mutta kyllä minulla onkin kauhea työ miten minä jaksan siellä herra Allan Lindberg telakkajohtaja se työ saa minun pääni pyörälle mokoma on hektisempi kuin Marien munuaiskeitto ja se sentään on jotain siitä keitosta joutuu viikoksi sairaalaan ja minulla ei ole aikaa olla sairaalassa täytyy mennä töihin mutta ensin kuppi kahvia, voi ei kahvi on loppu täytyy mennä hakemaan lisää lähikaupasta takki vain päälle ja pari lanttia se riittää puoleen kiloon sillä pärjää tämän päivän muutkin ovat kauheita kahvijuoppoja ja portti sanoo kiik kaak, miksi se ei sano kaak kiik koska se on totuttautunut sanomaan kiik kaak miksi minä tällaista ajattelen on tärkeämpää tehtävää hae nyt se kahvi ja sitten hae komerosta housusi ja kenkäsi on aika lähteä töihin no niin kauppa on tässä kahvipapuja siis puoli kiloa mikä on noin naulan verran vähän enemmän mutta mitäpä siitä naula kahvipapuja kiitos ja tässä maksu teille hyvä mies hanki sillä itsellesi portto tai pari saatanan himopanija ohhoh onneksi en sanonut tuota ääneen olisi tullut turpiin ja porttikielto no onhan tässä kaupungissa paljon pikkukioskeja hyvää kahvia saa kaikista mutta nyt ollaan taas ulkona brr inhottava ilma kröh kröh ei tee hyvää kurkulle no tuossa talo onkin ja ovi kiinni kahvinkeitin on pannulla valmiina sinne meni pavut ja liekki päälle ja takki pois pokki tais hehe pikku sanaleikki ja sitten mitä pitikään tänään tehdä ai niin kello kahdelta seminaari kolmelta laivanvarustuksen pitäisi päättyä mutta sitten on aika pakata mukaan kaikki muu tilpehööri ja siinähän kestää no se kumma jätkä Vallinan voi odottaa hiukan aikaa mutta mitä minä saan palkaksi kuhnimisesta ympäri korvia mikäli siis saan pitää työni no sitä murehditaan myöhemmin ja juu sellainen lista pitäisi päivän töistä tehdä kas siinähän on paperia ja tuossa kynä erinomaista ensimmäisenä siis hoidetaan alta se seminaari työläisten johtajien kanssa se on jo kymmeneltä pitääpä pistää vähitellen vauhtia kello on yhdeksän ja minua väsyttää seuraavana on sitten laivanvarustuksen tarkkailua vanhan Tedin seurassa kunnon mies se Teddy hankki tosin itselleen ramman jalan New Yorkissa ja seuraavana on seminaari kahdelta se kestää tunnin kolmelta samassa rakennuksessa on raporttien jako ja sitten on vuorossa lähtö uudestaan laivanvarustamolle katsomaan miten työ on edistynyt sitten aletaan pakkailla tieteellistä tilpehööriä miksiköhän ne menevät Suurille Vuorille kirottu paikka minä sanon mutta omapa on asiansa ja illalla on sitten kastajaisjuhlat joiden jälkeen Vallinan lähtee aamulla tietenkin krapulassa kohti vuoria hänellä on kuulemma mukanaan orjapoika Medinasta varsin kiehtovaa osaakohan hän cardiffia no eiköhän se selviä oho pannu viheltää no niin kahvia kuppiin aah kun tekee hyvää vaikka polttaakin suuta piristää kummasti ei väsytä enää kauan ei tumman kahvin voittanutta jaaha kello on noin paljon täytyypä pukeutua AAAAHHHH KITALAKEA POLTTAA KAHVI APUAA vesi vilvoittaa ja nyt mennään pistämään päälle liituraitaa hankitaanpa oikein hienoa sellaista oopperailtaan joskus ja viedään Elly sinne myös pikku Chrisinsä kanssa mikäs sen mukavampaa kuherteleva nuoripari sulattaa sydämeni onneksi se ei näy ulospäin aah rakkaus on jotain mitä jotain mitä ja siinähän ovatkin minun kenkäni ja tuossa housuni nopeasti vain jalkaan mitäs näissä on taskuissa ahaa punnan kolikko ehkä sillä saa voileivän jostain jos jokin paikka on auki kyllä muuten saisi on kovasti nälkä muttei aikaa syödä täällä hankin jostain kinkkuleivän miten minun tekeekään mieleni käristettyä munuaista ehkä Bertha voi tehdä sitä huomenna ja toivon että sitä saa paljon on niin herkullista lihaa se munuainen vaikka jotkut sanovat sitä iljettäväksi ei ole minun ongelmani mutta heidän on kyllä ja jos minä sen heille sanon tulee turpiin mutta entäpä sitten se suudelma minkä sain siltä yhdeltä sanoin että anna tulla vain sanoin kyllä tahdon oi kyllä vaan entäpä jos olisinkin sanonut ei siltäkin naiselta olisi tullut turpiin ja huomenna minun on taas herättävä kukonlaulun aikaan mikä päivä siitä tuleekaan onneksi on munuaisia ja sitten kun on tarpeeksi rahaa, minä sanoudun irti työstäni ja ryhdyn yrittäjäksi onneksi portti oli auki olisi kestänyt avata se ja nyt tuosta käännytään kulman taakse pian ollaan seminaarissa leipä jäi tällä kertaa saamatta no pari tuntia tyhjin vatsoin ei tapa ellei sitä itse aiheuta ja kohta tahtoisin hankkia baklavamunkin tahdon todellakin tahdon tahdon tahdon pitkä lista tahtoja ja sitten huomenna onkin jo aika lopettaa tahtominen ja tehdä jotain sen eteen mikäs tuolla siintää ai se oli pulu no nyt ollaan seminaarissa nähdään illalla nähdään kyllä oi kyllä ja näkemiin kunnes kohdataan.

P. S. Tämä on pisin lause mitä olen koskaan kirjoittanut.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Kirjoittamisesta

Kirjoitan pienoisromaania, Fachanilaista Odysseusta. Olen jo vähän aikaa suunnitellut tällaista kokeilevaa pienoisromaania, ja eilen kävin siihen käsiksi.

Tarina alkaa melko lailla James Joycen hengessä:

Komea, tynnyrinomainen Curys Vallinan tuli alas tähtitornistaan, kädessään tarjotin, jonka päälle oli aseteltu voileipiä, teetä, pekonia, munaa ja tuoremehua. Hän kuunteli radiolähetystä kaupungin kaiuttimista siunatessaan puutarhansa, hedelmättömät maat, kalpeat vuoret ja Suuren Reitin.

Mutta sen jälkeen se lähtee omille teilleen. Ponnistelin tarinaan kolmasosasivun mittaisen lauseen, sekin Joycelta apinoitu:

Tohtori Vallinanin palvelija oli Medinasta ryöstetty arabipoika Moussa, sulttaani Muhammad Kheir-al-Dinin nuorin ja vähäisin poika, Saharan Tuuleksi kutsuttu, äitinsä parhaana palvelijana tunnettu poika, joka nyt palveli arvoisaa historian, maantieteen ja geologian dosenttia, tohtori Vallinania, joka vapaa-aikanaan harrasti kirjallisuutta ja kasvitiedettä ja oli yksi Cardiffin liikkuvan kaivoskaupungin oppineimpia miehiä, ja joka aamu hän kuunteli Cardiffin suojelusjumalan, Wamukin messun, jonka toimitti kansalaisten korviin Royal Radio, ja sieltä kuului myös Moussan niin rakastamaa 1900-luvun rockmusiikkia, kuolemattomia nimiä, Queenia, Metallicaa, Janis Joplinia, oi mikä kaanon, ei sen veroista ollut edes rukouskutsu, jota hän ei ollut kuullut enää kolmeen vuoteen, voi kuinka hän kaipasikaan sitä viiden rukouksen säännöllisyyttä, joka oli täyttänyt kaksitoista vuotta hänen elämänsä jokaisen päivän, mutta se oli nyt loppu, voi mikä suru hänen sisimmässään kytikään, mutta hänen mielitiettynsä Anna ei saanut nähdä hänen kyyneliään, ei rakas Anna, sinä et saa nähdä minun itkevän, oi Anna, ja nyt on jatkettava tohtori Vallinanin palvelua, näkemiin taas, kohdataan tänä iltana, voi Anna.

Tämä pienoisromaani siis kertoo ihmisten elämästä scifistisessä Cardiffin kaivoskaupungissa yhden päivän ajan. Vuosi on muutama sata vuotta meidän ajastamme eteenpäin, mutta maisema on toisenlainen. Kaupungin tyyli on kuin Philip Reeven kirjoista matkittu, mutta ympäristö on kuin 1900-luvulla. Aivan niin kuin Joycen Odysseuksessa. Ja niin kuin Joycekin, ilmennän elämän monimuotoisuutta vaihtelemalla kirjoitustyyliä, näytelmätyylisestä kirjoituksesta asiatekstiseen.

Näin olen suunnitellut, ja lisää tulen kertomaan, kun olen saanut lisää kirjoitettua.