Too Much Love Will Kill You

Askeleeni minua eteenpäin veivät.
Maailmani olin kohtaamassa,
auringonlaskussa,
aamunkoitossa.
Hahmo jo mua odotti saapuvaksi
porteille
Manalan, Kiirastulen, taivahan.
Kultaa olivat hänen kovat kasvonsa,
harmaat,
iän näivettämät
Nyrkknsä hän oli kohottanut,
siellä se pysyi, valtikkaansa
piteli
vasemmallaan
Viimein kyyneleitäni en enää hillinnyt,
perille olin pässsyt
Polvilleni lankesin,
hänen kenkänsä kastelin
rakastavan alamaisen kyyneleilläin
Viimein olin hänen tykönsä tullut,
hänen silmänsä minua katseella
kovalla hellivät
Viimein sen ymmärsin, mitä
oli kuninkaani kerran laulanut,
liika rakkaus vie kansan hautahan,
liika rakkaus tappaa.

Kuva-arvoitus

Jos keksit, mitä nuo esittävät, niin voit sanoa olevasi melko taitava kuva-arvoituksissa. Jos en tietäisi, mitä ne esittävät, en varmaankaan itse osaisi veikata.

Sadetta ja polkupyöriä

Harmaa taivas,
tippuu, putoaa,
kuulen mitä sade
kuiskaa,
lits läts lotinaa

Lista

Suositeltavia kirjoja ja kirjailijoita:

- Isaac B. Singer
- Lupakirja
- Johanna Sinisalo
- Ennen päivänlaskua ei voi
- Antoine de Saint-Exupéry
- Pikku Prinssi
- Maaria Lappalainen
- Omistettu
- Eino Leino
- Sulle laulan neiti Kesäheinä

Sekä musiikkia:

- Enya: Perfect Panpipes, Performed by Guillermo Sanchez
- Juha Tapio: Suurenmoinen elämä
- James Blunt: All The Lost Souls
- Andrea Bocelli: Romanza

Valokuvia

Multaa

Mullan haju
Lapion ääni hajua vasten
Ihmisten ilmeet,
heidän mustat vaatteensa
Mikä siinä on?
Herkkä ja hento varsi.
Mitä sillä tehdään?
Taivas. Sininen, luottamuksen väri.
Voiko kuitenkaan?
Mitä jos tapahtuu jotain muuta?
Kuka ottaa vastuun?
Multa kohahtaa, kun sitä kaivetaan.
Se muuttuu.
Heikko.
Vahva,
mutta mikä?

Ankkalampi

Tämä kuva tuo minulle mieleen jonkin tummasävyisen elokuvan, vaikka itse sanonkin. Otin sen eileniltaisella pyöräkierroksellani ja muokkailin sitä hiukan myöhemmin.

Valokuvaaminen on saanut minut taas innostumaan. Aion sijoittaa digijärkkäriin heti kun se on mahdollista, tarkoituksena olisi hankkia Nikonin D5000.

Kaikkea

Heinäkuu on rullannut liikkeelle ihan mallikkaasti, Hangossa on kuuma ja 4. päivä lähden Suomenlinnaan muiden Risingin ihmisten kanssa. 10. päivä olisi tarkoitus mennä Finnconiin. Se on vielä epävarmaa, mutta ehkäpä...

Heinäkuun loppupuolella onkin sitten Hangossa miitti. Sen jälkeen on muutama päivä vapaata ja sitten lähdetään Etapille Naumiin. Loppu loma on löhöilyä.

Minua huolestuttaa Odysseuksen lukeminen. Se on edennyt vasta sivulle 146, ja minulla on enää puolitoista kuukautta aikaa lukea sitä. Sen lisäksi harmittaa, kun ei voi muuta lukea. No, ei voi mitään.

Tänään ostin Tammisaaren kirjaston poistopöydältä neljälläkymmenellä sentillä Jules Vernen kaksiosaisen Kapteeni Grant-teoksen. Sen jälkeen olin menossa snägärille, mutta huomasin, että olin saanut kymmenestä eurosta takaisin vain 4,60. Ei muuta kuin takaisin kirjastoon ja siellä sain käteeni puuttuvan vitosen. Sen jälkeen snägäriltä ostettiin pyttipannu munan kanssa, joka mentiin syömään kotiin. Niin rasvaista, mutta samalla niin syötävän hyvää. Kyllä se rasva ihmisiä houkuttaa, on varmaan jokin alkukantainen vaisto ja aivot sitten...

Nyt olen kotona ja olen kirjoittanut ensimmäisen version kirjoituskilpailun novellista mustekynällä. Minulla on kaksi Word-ikkunaa auki, toinen on romaanini Tuulen jäljet (Huom! työnimi) ja Fachanilainen Odysseus. Kirjoitan vain ensimmmäistä, mutta pidän kuitenkin jälkimmäisenkin avoinna.

Luin eilen Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssin. Oli aika hellyyttävä kirja. Se sai jopa minut vuodattamaan pari kyyneltä lopussa ja sen ansiosta annoinkin sille viisi tähteä Risingin tietokannassa.

Sanoja olen keräillyt, samoin sitaatteja. Olen ihastunut myös Edgar Allan Poen novelliin William Wilson.

Eipä tässä muuta. Yleiskatsaus oli siinä.

Nähdään taas,

terveisin,
The Man In Black

Kirjoituskilpailu

Hangon kirjasto järjesti sitten tänäkin vuonna kirjoituskilpailun. Tällä kertaa aiheena on joko "Saga-karhun tarinat" tai "Kirjastosauruksen kauhutarinat".

Minä valitsin jälkimmäisen, ja ensimmäinen versio on kirjoitettu mustekynällä seitsemälle A4-liuskalle. Ne muhivat nyt ainakin viikon verran tietokonepöytänäni käyttämän pulpetin sisällä. Sen jälkeen aion kirjoittaa sen koneelle ja muokkailla sitä siinä samalla. Välissä luen kauhua, kuten Edgar Allan Poeta ja H. P. Lovecraftia.

Novellista tuli raaka, makaaberi ja brutaali. Siinä esiintyy kannibalismia, mutta minkäs voit. Raaka mielikuvitukseni lensi tätä kirjoitettaessa.

Viime vuonna voitin kilpailun novellilla "Novelli murhasta, eli kuinka komisario Somersalo saapui kaupunkiin". Aiheena oli "Murha Hangon kirjastossa", mutta sen varmaan käsititte itsekin jo.

Minun pitäisi kait päivittää blogiani useammin, että joku viitsisi vilkaista sitä. Harmittaa kun kukaan ei käy täällä. Siitä ei ainakaan jää jälkiä.